Virrat vievät ja tuovat - kotiseutuvierautta ja muuttoliikettä Ajassamme liikkuu ilmiöiden kappaleita, jotka törmäilevät toisiinsa. Suuria tunteita, epätoivoa, räjähdyksiä ja toistamiseen median vyöryttämiä tapahtumalinjoja sinne tänne. Menemme sekaisin.Ajan virta työntää meitä eteen ja taakse. Ihmisten on liikuttava. Ukrainassa (maassa, josta tiesimme hädin tuskin muuta kuin Maidanin aukion) eletään raa'an sodan kohteena. Kukaan ei tiedä miten tässä käy. Miten sodassa yleensä käy? Huonosti. Mutta miten huonosti ja kenelle? Sitä arvuutellaan ja analysoidaan ja haalitaan kotivaraa. Silti tuntuu siltä kuin kokonaisuuden hallinta syöksyisi kappaleina ympäri planeettamme ja kuplamme kieppuisivat sen viimassa avuttomuuden vallassa. Mitä oikein pitäisi tehdä? Kotiseutumme saattavat tuntua epävarmoilta jalkojemme alla. Unettomina öinä nousee mietteitä pakolaisuudesta. Maahamme saapuu väsyneitä ja traumtisoituneita vieraan maan sodan uhreja. Heiltä on kotipaikka tuhottu ja sen vi